Lapsiperheen kokeileva keittiö, osa 1: Annos, jossa kanaa, kasviksia ja basilikaa - Superlaiffi Ruoka

Lapsiperheen kokeileva keittiö, osa 1

Perheeseemme kuuluu kolme lasta, Oskari 10 v, Odessa 7 v ja Helmi 6 kk. Joukkoon kuuluvat myös mieheni Niko ja minä, plus erittäin ruoasta kranttu Maltan koira Chanel. Helmi on vielä luonnollisesti omassa ruokavaliossaan. Vauvan maitoa ja soseita (en enää imetä).

Sushilautanen ravintolassa - Superlaiffi

Mutta me muut olemme aika avoimia kaikille ruoille. Oskari ja Odessa on pienestä pitäen opetettu syömään kaikkea. Jos ruoka ei ole maistunut, muuta ei ole saanut. Niko oli onneksi aikoinaan tarkka tässä, mulla ei olisi ollut sydäntä. Tämä on kyllä kantanut hedelmää, koska ollaan aina tykätty kokeilla erilaisia teemoja kotikeittiössä ja melkeinpä harrastukseksi saakka käyty ravintoloissa. Onhan se mukavaa kun lapsetkin on aina kokeilleet kaikkea uutta.

Jouluruokaa perheen kanssa - Superlaiffi

Tähän vaikuttaa tietenkin se, että töiden takia ollaan eletty ravintolamaailmassa. Siitä johtuen ravintoloissa syöminen on niin luonnollista, ja tahtomattaankin on aina ”benchmarkkaamassa” kun kuulee uudesta paikasta. Äitini perustamassa perheyrityksessä on myös monta ravintolaa. Siinäkin ollaan mukana, vaikka itse toiminkin yrityksessä wellness-puolella.

Perheemme ruokavalio on siis aina ollut tosi monipuolinen, mitään ei ole rajoitettu. Toki asiaa on helpottanut se, että meillä ei satu olemaan mitään todettuja allergioita. Kasvikset, erilaiset mausteet, raakaruoat, ja muut sopivat lapsillekin.

Odessa syö - Superlaiffi

Ja herkkuja saa myös syödä, viikonloppuisin. Itse olen ihan kauhean perso makeille, mutta onneksi Oskarilla ja Odessalla ei ole samaa ongelmaa. Tässä he ovat ottaneet Nikosta mallia. He syövät muutamat karkit ja laittavat loput säilöön… Ja sitten meikäläinen tyhjentää sen säilön. Ihan oikeasti hävettää, mutta näin se menee. Mulla ei saisi olla mitään herkkua käden ulottuvilla. Karkkipussinkin syön kerralla, sitten voivottelen huonoa oloa. Teen tämän kuitenkin sen jälkeen kun lapset jo nukkuvat. Siksi he eivät varmaankaan ole vielä kopioineet tätä tyyliä. Luojan kiitos!

Odessa tekee smoothieta - Superlaiffi

Tähän asiaan kun saisin itselleni balanssin niin olisin aika terveellä pohjalla. Itse todella harvoin syön mitään roskaruokaa. Niihin hairahdun ihan vain muutaman kerran vuodessa, koska tiedän että niistä tulee huono olo. Joten ei vain tule tilattua niitä. (Miksi tämä sama ei toimi makeassa? En ymmärrä! Pääkoppa prkl!)

Niko, Oskari ja Odessa tykkäävät hampurilaisista ja pitsoista, ja se heille suotakoon. Lapset kopioivat täysin vanhempiensa käyttäytymistä. Toiseen suuntaan kasvatus on siis periaatteessa turhaa. Pitäisi vain itse osata elää ja olla siten kuin haluaisi lastensa käyttäytyvän. Kyllähän lapset kiukuttelevat, mutta se johtuu väsymyksestä, nälästä, huomionhausta, tai siitä että sinä itse kiukuttelet.

Niin, siis mikä ihmeen ”lapsiperheen kokeileva keittiö, osa 1”? Kirjoittaessani tätä on maanantaiaamupäivä. Oskari ja Odessa ovat koulussa, Helmi nukkuu ja minä suunnittelen ruokalistaa.

Ajattelin että kokeilisin tällä viikolla gluteenitonta ruokavaliota koko perheelle. Olen viime aikoina pohtinut gluteenia, sen oireita ja miettinyt sekä omaa että lasten jaksamista. Jospa jätettäisiin vehnäjauho pois kokonaan täksi viikoksi. Vehnäjauho, jonka gluteniini ja gliadiini ovat eniten tutkittuja ja eniten herkistäviä, kun on ravintoarvoltaan hyvin vähäinen. Tuskin, kaiken sallivan keittiömme vuoksi, jatkossa olemme täysin gluteenittomia, mutta jospa edes tuon vehnäjauhon saisi karsittua radikaalisti vähemmälle.

Ajatukseni olisi tehdä koko perheen ruokapäiväkirja tästä viikosta ja koostaa se sunnuntaina yhteen pienen pohdinnan muodossa. Oliko toteuttaminen haasteellista? Oliko omassa olotilassa huomattavaa paranemista? Mitä mieltä lapset olivat? Huomasivatko he muutoksia omassa jaksamisessaan?

Palataan siis asiaan ensi viikolla, lapsiperheen kokeilevan keittiön osassa 2!

Riikka
Äiti, SKY-kosmetologi, Hullu Poro -perheenjäsen ja Superlaiffin osakas